Yksi miun ehdottomista lemppariherkuista on etanat, nam! Tilaan etanoita ravintolassa, mikäli niitä listalta löytyy ja tuleepa niitä joskus kotonakin tehtyä. Ensimmäisellä kerralla kyllä savustin koko asunnon, mutta sen jälkeen on mennyt hieman paremmin (koko tarinan voit lukea täältä)... :) Kimmokkeen etanoiden valmistamiseen sain pari viikkoa sitten siitä, kun mm. Vilijaana oli päässyt herkuttelemaan niillä ja muutenkin joka paikasta tuntui pursuavan etanajuttuja.. Onneksi kaapissa oli purkillinen isoja etanoita ja jääkaapissa loput tarvikkeet, joten eikun vaan etanapannut esille ja touhuamaan. Suosittelen kaikille, että testaatte etanoita ja heitätte ennakkoluulot romukoppaan. Ne ei itsessään maistu oikeastaan miltään, mutta ihana maustevoi, se on se juttu! Eikä ne ole mitään limaisia niljakkeitakaan, veikkaan että jokainen syö pahempia juttuja normaalisti mukisematta, kuin etanat.. Katsokaapa vaikka einesruoan pakkausmerkintöjä.

2 pieneen etanapannuun 
 
12 etanaa
75 g voita
3 isoa valkosipulinkynttä
persiljaa
½ dl raastettua parmesaania
suolaa
mustapippuria
pinnalle raastettua parmesaania
 
Huuhtele purkkietanat ja kuivaa ne. Asettele etanat etanapannun koloihin (leikkaa tarvittaessa pala saksilla pois, jos tuntuu etteivät ne pysy paikallaan tai voita ei mahdu päälle). Anna voin pehmetä kulhossa ja raasta joukkoon valkosipulinkynnet sekä reilusti parmesaania. Hienonna mukaan myös reilusti persiljaa ja mausta suolalla sekä pippurilla. Maista ja mausta tarvittaessa lisää. Nostele maustevoinokareita jokaisen etanan niskaan ja paina tarvittaessa hieman sormella kiinni voita etanaan. Raasta päälle vielä parmesaania.
Paista etanapannuja n. 10 minuuttia 175 asteessa (grillivastuksella-9, eli kunnes pinta on gratinoitunut, mutta ei palanut. Tarjoile heti (varo polttamasta suuta!) hyvän leivän ja juoman kera. Kannattaa varata pöytään pienet (etana)haarukat ja pikkulusikat sekä sitruunalohkoja. Sitruunamehu tuo hyvän lisän etanoille syödessä.
 
Namnam! Olivat kyllä ehdottomasti yhdet parhaista etanoista, mitä olen vuosien saatossa syönyt. Makua oli juuri sopivasti ja parmesaani toi kivaa lisää etanoille, jotka yleensä hunnutetaan vain valkosipulivoilla tai yrttisellä valkosipulivoilla. Harmi, että sitruuna oli loppu, sillä pieni happo ja raikkaus tekee terää muuten kohtuullisen raskaahkolle ruoalle.  Yhdestä etanapurkista taitaa riittää etanoita neljään pikkupannuun, joten seuraavaksi pitänee ostaa pari pannua lisää tai sitten ne voi pakastaa, kuten tälläkin kertaa tein. 
Kannattaa kyllä testata etanoita, niihin jää heti koukkuun - niin miullekin kävi heti ensimmäisellä kerralla :) Seuraavalla kerralla laitan etanoiden kaveriksi roquefortia tai auraa ja kävisipä maustevoihin myös anisviinalorauskin... Testasin samalla uutta Westmarkin pitkulaista raastinta, jonka ostin Chez Mariuksesta aiemmin keväällä. Todella terävä ja nopea, ihan mahtava ostos. Kiitos Akille ostovinkistä! :)

Millaisia etanoita tykkäätte syödä, oisko hyviä vinkkejä? :) 
 
 
Toisen pannun täytin vain etanoilla ja maustevoilla
 
 
Toiseen pannuun hurautin päälle vielä parmesaania
 
 
Vasemmalla parmesaanipannu ja oikealla voipannu. Eikun herkuttelemaan! :)