Teki jotain hyvää mieli ja kaapissa sattui olemaan hirmuinen määrä vaniljakreemijauhetta sekä pakastimessa muutama torttutaikinalevy, niin eihän sitä voinut kuin testata pikaviinereiden tekemistä. Maku täytteessä ei ollut kuten dallaspullissa, tosin ihan sitä en kyllä hakenutkaan. En ollut aiemmin tällä tavalla kreemijauhetta käyttänyt, joten tulipa sekin nyt sitten koettua. Marmeladi olisi voinut olla värin kannalta jotain muuta ja pursottaa täytteet, mutta hei, teemana oli pikapika ja ei huvittanut rueta sotkemaan enempää välineitä :) Koska nämä valmistuu hetkessä, niin ovat kätevä yllätysvieraidenkin varalle!

3 torttutaikinalevyä
1 dl vaniljakreemijauhetta (sallinen)
3 dl kylmää vettä
½ prk maitorahkaa
(muutama rkl kreemijauhetta tarvittaessa)
½ prk paistonkestävää appelsiinimarmeladia (tai jotain muuta makua)

Levitä taikinalevyt pellille sulamaan ja tee niihin pitkään reunaan n. puoli senttiä reunasta olevat viillot (älä leikkaa pohjaan asti), jolloin keskelle jää leveä kaistale täytettä varten ja reunoille kapeat taikinasuirot kohoamista varten. Sähkövatkaa kreemijauhetta ja kylmää vettä keskenään noin viisi minuuttia. Lisää rahka ja vatkaa tasaiseksi. Mikäli seos vaikuttaa löysältä, lisää hieman kreemijauhetta ja vatkaa tasaiseksi. Anna täytteen tasoittua hetki ja levitä tai pursota se levyjen keskelle. Levitä päälle paistonkestävää marmeladia ja paista 225-asteisessa uunissa, kunnes levyt ovat kypsyneet ja viinerit ovat kevyen kullanruskeita. Leikkaa levyt viiteen osaan tarjoillessa. Levyistä voi tehdä myös suoraan pienempiä viinereitä tai leivoksia.

Maukkaitahan nämä olivat, vaikka ulkonäkö ei pääsekään hurmaamaan. Pursottamalla kreemit täytealueen reunoille ja marmeladin keskelle näistä olisi saanut nätimpiä. Mutta mie levittelin ihan vaan rennosti lusikalla. Kreemiä jää sitten yli kolmella levyllä, ettei täytteestä tule liian paksua. Eli riittäisi varmaan viiteen, jopa kuuteen levyynkin - tai sitten täytteen määrän voi puolittaa halutessaan. Vattumarmeladi toimisi varmasti kanssa hyvin, toisi vähän näköäkin eikä lopputulos olisi noin keltainen :) Mutta hyviä nämä olivat, voisin tehdä toistekin!