Rakastan lakkaa ja lakkakakkuja! Pääsin ilokseni mukaan testaamaan Chymoksen väkeviä marjaviinejä ja yhtenä kahdeksasta mausta on tämä lakka. Ensimmäisenä viinilaatikot avattuani keksin, että lakkaviinistä on ehdottomasti kokeiltava tehdä lakkakakkua. Eilen illalla tein kakun hyytymään ja tänään oli tarkoituksena tehdä lakkahillosta ja lakkaviinistä kakun pintaan kiille, kunnes sain mielestäni loistavan ajatuksen! Vaihdoin siis jo nähnyt kiilteet viinistä keitettyyn siirappiin, joka olikin nappivalinta - tosin kakun pintaa en tietenkään tasoittanut eilen tarpeeksi, kun ajattelin sen jäävän kiilteen alle... Kakku oli kevyen lakkainen ja pehmeävaahtoinen, pohjan kanelisuus sopi hyvin lakanmakuun, siirappi oli sopivan makea ja kokonaisuus suorastaan täydellinen. Ihan valehtelematta on paras hyydykekakku, mikä tässä keittiössä on koskaan syntynyt! Takuuvarma hitti vaikkapa juhliin.

keksipohja
200 g kanelikeksejä
150 g voita sulatettuna

täyte
2½ dl flora vispiä (tai kuohukermaa)
1 prk maustamatonta philadelphiaa
1 dl tomusokeria
5 liivatelehteä

lakkasiirappi
1½ dl sokeria

Murskaa keksit hienoksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Voitele 20 cm:n irtopohjavuoka kevyesti öljyllä ja painele keksiseos vuoan pohjalle ja reunoille. Laita vuoka jääkaappiin odottamaan. Vatkaa flora vispi kovaksi vaahdoksi, sekoita joukkoon tomusokeri sekä maustamaton tuorejuusto. Lisää tasaiseksi vatkattuun seokseen 1 dl suomuurainviiniä. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 minuutiksi. Kuumenna höyryäväksi esim. mikrossa loput viinistä ja sekoita kuivaksi puristellut liivatelehdet joukkoon sulamaan. Sekoita liivateliemi tasaiseksi ja anna sen hetken jäähtyä. Vatkaa liivateliemi ohuena nauhana täytemassan joukkoon. Kaada täyte kovettuneen keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään tai kuitenkin vähintään kolme tuntia ennen tarjoilua.

Siirappia varten mittaa ainekset pieneen kattilaan ja keittele välillä sekoitellen, kunnes syntyvät kuplat ovat isoja ja siirappi on hieman sakeutunut. Nestettä on tuolloin haihtunut hieman, kuplat suuria ja vaaleita ja ääni on muuttunut alkuporinasta. Liiallinen keittäminen sitkeyttää siirapin liiaksi, joten kannattaa tarkkailla kattilaa! Aikaa tähän menee semmoiset 10-15 minuuttia. Tee siirappi tunti ennen tarjoilua tai edellisenä päivänä jääkaappiin odottamaan, mutta ota silloin huoneenlämpöön ajoissa ennen tarjoilua.

Parasta ikinä, jos siis vaan lakasta tykkää! Mie ainakin olen aivan haltioissani. Täyte oli ihanan ilmavaa, kuten joskus leipomosta ostetussa hyydykekakussa. Kun otin hyytyneen kakun jääkaapista ja raotin foliota, tulvahti nenääni vieno lakantuoksu. Osasin odottaa hyvää lopputulosta, sillä tekovaiheessa se maistui jo hyvältä. Alkoholi ei keity liivateseoksesta pois, eikä myöskään siirapista, joten täytteessä kuitenkin viiniä vielä on sen verran runsaasti, enkä siten tätä lapsille tarjoaisi. Viinit sisältävät sen verran vähän alkoholia (Chymoksen väkevissä vaihtelee 15-21% välillä), että se ei keity tai liekity pois. Siirappi oli ensimmäinen jonka tein ja hyvää oli, viinin pieni kitkeryys taittui sokerin avulla ja keittäminen pyöristi makuja. Maku vivahti hieman jopa kuusenkerkkäsiirappiin. Siirappi sopisi mainiosti myös esim. jäätelön kastikkeeksi. Saman voisi tehdä tyrniviinistä, sillä se on tarpeeksi vaaleaa, ettei kakku värjäänny aivan kokonaan. Tosin jos tykkää, niin voihan ne tehdä mistä näistä viineistä tahansa. Miun esteettistä silmää miellyttänee eniten lakka ja tyrni :)


Kakkupala siirapill höystetynä sekä loput siirapista nekassa. Lasissa vielä tilkkanen viiniä.


Ihana herkkuhetki!


Tässä vielä Chymoksen lähettämät väkevät viinit yhteiskuvassa, eli vasemmalta: Mustikka, Mustaherukka, Kirsikka, Ruska (puolukka), Mansikka, Karpalo, Tyrni ja Suomuurain Lakka. Viinit onkin mulle uusi tuttavuus, muistan joskus vuosia sitten tuota mustaherukkaa maistaneeni. Tosin tuo kirsikka voi jäädä käyttämättä omalta osalta, kun se on yksi niitä harvoja asioita, joista en välitä. Tosin raakoja en voi syödä, cocktail-kirsikat on kaukana hyvästä kirsikasta ja säilykkeitä tai niistä valmistettuja juttuja (kuten Schwarztwaldin kakkua) olen syönyt vain pari kertaa. Voihan se ollakin hyvää. Mansikkaa ja lakkaa olen nyt testannut ja niistä tykkäsin.