1569002.jpg

Vai pitäisikö sanoa marenkilantit...
Olipahan taas testaus. Olin viimeksi tehnyt marenkia joskus lähemmäs 10 vuotta sitten ja silloin ne epäonnistuivat ihan täysin. Nyt tein nämä Tupperin SpeedyChefillä, joka on esitelty Tupperware-osiossa, se jossa on paljon "pihtejä". Olin puhelimessa kun tein näitä, joten munia rikkoessa pieni määrä keltuaista taisi lipsahtaa vatkauskulhoon. Sitten massa jäi liian löysäksi ja vaalea levisi pellille miten sattuu tyllasta. Kyllä, käytin tyllaa! Sitten lisäsin ripauksen punaista elintarvikeväriä ja vatkasin vähän lisää, nyt massa ei juossut pursotinpussista ulos ihan mielivaltaisesti. Tässä on ehkä kolmasosa lopputuloksesta.

4 kananmunan valkuaista
1/4 tl suolaa
2½ dl sokeria
ripaus elintarvikeväriä

Riko kananmunat varovasti niin, että vatkauskulhoon saat vain valkuaiset. Myös vatkauskulhon tulee olla täysin kuiva! Lisää suola ja vatkaa vaahdoksi. Lisää sokeri ja jos haluat hienostella etkä käytä Speedyä, lisää sitä ripauksittain. Näin kiteet sulaa vaahtoon ja lopputulos on tasainen ja sileä. Vatkaa paksuksi vaahdoksi ja värjää halutessa elintarvikevärillä. Siirrä massa pursotinpussiin ja pursota leivinpaperille vaikkapa pieniä ruusukkeita. (Niitä noiden omienkin piti olla).
Paista 100 asteessa 2 tuntia. Anna jäähtyä hetki ennen irroittamista!

Nämä ainakin maistuivat aidoilta marengeilta ja koostumus oli mitä pitääkin, ainut että ulkonäössä olisi HIEMAN tsemppaamisen varaa. Lieneekö sitten johtunut keltuaislisästä vai liian vähästä vatkaamisesta vai lisäsinkö sokerin väärin, eli koko määrän kerralla. Ainakin Speedyä oli lopussa melko raskas veivata. Ja lopulta koko keittokomero oli ihan tahmeana valuneen sokerimassan vuoksi.
Tulipahan testattua :)

Oikeassa yläkulmassa marenki, joka oli pursotettu heti sen jälkeen kun valkea massa oli pursunut ulos ja pinkki seos oli lisätty pussiin, tuli tuollainen nätti marmoripinta.