Muutama viikko sitten kyselin kivoja kesäisiä hellepäivän reseptejä Cebicin keittiön FACEBOOK-sivulla ja tämän ihanan rahkaisen ja murupintaisen raparperipiirakan ohjeen sain kaveriltani. Olin ajatellut jo pidemmän aikaa, että jotain murupintaista leivonnaista pitää tehdä, joten tämä päätyi testattavaksi. Ohjeen kaverini on bongannut alunperin Kotikokki.netistä ja tehnyt tällä perusohjeella mm. sitruunaista mustikkapiirakkaa. Näillä ainemäärillä tulee iso suorakaiteen muotoinen uunipellillinen piirakkaa, joten neliöpeltiin melkein tekisin 2/3 ohjeella ja piirakkavuokaan 1/3 ohjeella. Meilläkin tätä tuli niin paljon, että vein osan kotiini pakkaseen ja osa pakastettiin täällä mummolassa. Eikös muuten olekin söpöt lautaset? Näitä Arabian vanhoja lautasia on meillä mummolassa ja rannassa mökillä. Mie tykkään näistä tosi paljon, lieneeköhän näihin olemassa jossain kuppeja tai muita osia? Mie en ole nähnyt kuin lautasia. Muutenkin on taas viime aikoina tullut katseltua kirppari- ja myyntipöytiä, josko jostain löytyisi söpöjä lautasia tai muita astioita, kiva olisi käyttää hieman värejä ja erilaisia juttuja ihan jo pelkän visuaalisuuden takia.

12 dl vehnäjauhoja
4 ½ dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
3 tl ruokasoodaa
3 tl vaniljasokeria
375 g voita sulatettuna
2 kananmunaa
3 dl piimää

raparperia (omenaa, mustikkaa...)
2 ½ dl sokeria
750 g maitorahkaa
3 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria
½ dl sitruunamehua

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon sulatettu voi, nypi seos käsin murumaiseksi. Jaa taikina kahteen osaan eri kulhoihin. Lisää toiseen kulhoon kananmunat ja piimä, sekoita tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille. Pilko raparperit (tai viipaloi omenat) ja levitä pohjataikinan päälle. Voit painella raparpereja varovasti taikinaan. Raparperia saa olla todella reilusti, että sen huomaa myös paistetusta piirakasta. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada vuokaan raparperien päälle. Murenna jäljellä oleva taikina piirakan päälle murukerrokseksi. Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, tai kunnes piiras on kypsää ja muru on saanut hieman väriä, muttei ruskistunut. Tarjoa halutessasi kaverina vaniljajäätelöä, vaniljakastiketta, kermavaahtoa tms.

Ihan mielettömän mehevää ja herkullista! Piiras oli todella runsas ja muhkea, pohjaa oli ehkä jopa himppasen liikaa makuuni. Tosin muruakin oli reippaasti, joten ohje todellakin on suuri. Tähän piirakkaan käytettiin muuten pellon viimeiset raparperit, tänä vuonna raparperiasato olikin kohtuullisen pieni. Jonkun verran kuitenkin sai talven varalle pakkaseen :) Piirakka olisi varmasti tosi hyvää myös omenalla tai raparperilla täytettynä. Tai miksei muilla marjoilla. Täyteseosta ja pohjaa voi maustaa makunsa mukaan runsaammin sitruunalla, kardemummalla tai kanelilla, riippuen täytteestä. Piirakka säilyi hyvänä ja mehevänä monta päivää, eikä se kärsinyt pakastuksestakaan kun laittoi palojen väliin leivinpaperia. Suosittelen ehdottomasti! Tämä ohje tulee varmasti käyttöön toistekin, tosin hieman pienennettynä.



Tässä näkyy uuniin menevässä piirakassa olevat kerrokset, eli pohjataikina, raparperi, rahkaseos ja murupinta.



Isä kääri pikkuveljelle palan piirakkaa leivinpaperiin ja kaatoi pulloon kylmää maitoa, jotka vei sitten korissa veljelle pellon reunaan evääksi. Ihan kuin ennenvanhaan! Ja kuulemma maistui hyvältä kannonnokassa istuessa ja hengähtäessä.