Nyt lomalla on vihdoin aikaa tyhjennellä kuva-arkistoja ja tällä kertaa vuorossa on viime syksynä ollut pursotusharjoittelukurssi. Kurssi oli Joensuun Iloisen Keittiön ja kokki-kondiittori-ruokabloggaaja Decapitated foodin Insanityn järjestämä. Kurssilla täytettiin valmiiksi paistetut kakkupohjat ja kuorrutettiin kakut oikeaoppisesti, samalla harjoiteltiin oikeaa pursoitusotetta ja pursotusvälineiden käyttöä parin tunnin ajan. Miulla ja monella muulla oli omat tyllat ja vermeet mukana, tälläkin kertaa kokkausparinani toimi ihana Anzku. Olipas kiva päästä näkemään, kuinka oikea kondiittori kakkua käsittelee, oli nimittäin vauhti ja taito aivan eri luokkaa mitä oma suherrus! Mutta hyvillä opeilla ja pienellä syvähengittelyllä sain kuitenkin ihan nätin kakun aikaiseksi, joka on siis tuossa ylläolevassa kuvassa. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua!

Tässä Chef Insanity näyttää omalla kakullaan, kuinka sitä täytetään ja miten spatulaa käytetään. Kakkupohjaa kostutettiin reilusti (käsituntumakokeilu) sokeriliemellä (50 % vettä, 50 % sokeria)  ja sen jälkeen sille levitettiin mansikkahilloa ja kermavaahtoa. Ja seuraavalla kakkulevyllä painettiin edellistä, että kerrokset tarttuivat kiinni kunnolla. Pieni pursuaminenkaan ei mitään haittaa, mutta silti kannattaa pieni vara jättää reunoihin, kuten kuvasta huomaa.

Tässä miun kakkuni täytettynä, odottaen seuraavaa vaihetta. Kuten huomaa, aika reippaastikin pursusi yli hillot ja kermat, mutta ei sitä lopputuloksesta huomannut.

Kun kakku on täytetty, sen päälle laitetaan reilusti kermavaahtoa. Pinta tasoitetaan spatulalla ja ylimääräiset kermat saa tippua reunoille, josta ne levitetään ympäri kakkua. Näin ensinnäkin pienet epätasaisuudet korjaantuu, koristepursotukset pysyy paremmin kiinni kakussa ja kakkumuruset eivät leviä pintaan. Ja jos kakkuun laittaisi vaikka marsipaania tai vaahtokarkin makuista kuorrutetta, tämä sama käsittely pitää tehdä hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kenen kakku lieneekään kuvassa?

Tässä on pohjustamani kakku, josta näkee varsinkin pinnasta hyvin kaikki kakkumuruset, jotka eivät leviäkään pintaan :D Takana on liittimellä varustettu kertakäyttöpussi. Testasin ensimmäistä kertaa noita kertakäyttöpusseja ja niiden käyttäjä miustakin tuli, oma vanha Padernon pussi on kuulemma liian kova ja epäkäytännöllinen. Ja kieltämättä se onkin totta, materiaali on sen verran kova ja siihen ei oikein saa tyllia kunnolla, eikä käsituntumaa, pilkkomaan kallista pussia en ole ryhtynyt. Eikä siihen sitten kerennyt hankkia koskaan oikeanlaista liitintä. Nyt kaapista löytyy pari-kolme erilaista liitintä, lähemmäs kolmisenkymmentä tyllaa, kolme kestopursotuspussia ja pari pakettia kertakäyttöpusseja. Enkä mie edes kakkuile tai tee kovin usein kakkuja tai pursotusta vaativia juttuja, mutta kyllä tässä pienen puraisun on tähänkin puoleen saanut :)

Tästä Insanityn kakusta huomaa, että kermaa pitää olla runsaasti. Varsinkin jos reunapursotuksia ei tee, vaan jättää tasaiselle kermapinnalle, kuten tässä. Tästä opista viisastuneena kerrankin olen ostanut tarpeeksi kermaa kakkuihini... Niin ja parasta on vispikerma, kuohukerman ominaisuudet eivät ole yhtä hyvät. Vispikermalla tulee kovempaa vaahtoa, joka kestää paremmin eikä se sula esim. kesällä niin pahasti kuin kuohukerma. Toki vaahtoja voi tukevoittaa vielä esim. vaniljakreemijauheella, joka kuitenkin pikkasen värjää kermaa kellertäväksi. Mie olen tämän kurssin jälkeen käyttänyt sekalaisesti vispikermaa sekä flora vispiä.

Kakkua alettiin työstää taas pinnalta päin spatulalla, eli pinnasta tehtiin tasainen ja loput vaahdot sai taas tippua reunalle, josta ne tasoiteltiin tasaiseksi pinnaksi. Tukena käytettiin pöydänpintaa. Ja tässä taas huomasi, että huolellisuus ja maltti on valttia, tähän kohtaan itselläni kului aikaa varmaan 15 minuuttia, kun taas Insanity pyöritteli kakkunsa valmiiksi hetkessä :) Kuvassa Insanityn kakku.

Wuhuu kakkuni on vihdoin siinä vaiheessa, että sitä voi alkaa pursottelemaan valmiiksi! Oon aika tyytyväinen tämän välivaiheen lopputulokseen, mutta kyllä siinä sai kerran jos toisenkin spatulaa pyörittää.

Insanity alkoi pursottaa kakulleen kuviota tähtityllalla näyttäen samalla oikean pursotusotteen, josta ei tietenkään ole kuvaa. Tuota kiemuraa aina aloitetaan pursottamaan eri suunnasta, kuin edellistä kuviota. Ja tuo "häntä" jää seuraavan kiemuran alle. Insanity pursotteli vielä kakkuunsa kiemuroiden väliin pienet palkit. Tätä kuviota en ollut koskaan ennen tehnyt, joten ajattelin testata sitä omassa kakussani myöskin. 

Insanityn valmis kakku, todella kaunis!

Ja tässä kakkuni, jonka pinnalle laitoin vielä hieman hopeakuulia koristeeksi. Tein pinnalle tuota kiemuraa ja reunoille tähtityllalla peruspalkkia. Olin kyllä erittäin tyytyväinen lopputulokseen :) Kakku nostettiin kakkunostimella kertakäyttöiselle kakkualustalle ja alusta taas pahvilaatikkoon, jossa se oli kätevä kuljettaa kotiin. Kakkua tarjoilin seuraavana päivänä töissä kahvin kaverina ja osan lähetin kotiin vanhempien ja veljen maistettavaksi. Oli kyllä hyvää ja mukavan kosteata. Tälle syksyiselle kurssille oli keväällä jo jatkokurssikin, jossa margariini-sokerivaahdolla harjoiteltiin eri tyllien käyttöä ja erilaisten kuvioiden pursottelua, mutta en valitettavasti sinne itse päässyt osallistumaan sairastumisen vuoksi. Olis kyllä ollut kiva oppia tekemään erilaista jälkeä ja nähdä, mitä lopulta mistäkin tyllasta tulee. Pitänee vaan pitää kotona jossain vaiheessa joku harjoittelutuokio margariini-sokerivaahdolla ja tehdä joku pieni kakku.