Dallaspullat ovat olleet to do -listallani pienen ikuisuuden. Kaappeja siivotessa muistui mieleen vaniljakreemijauhe ja siitä se idea sitten lähti, sopivasti kun asunnon lämpötilakin laski alle +30 asteen, niin pystyi uuniakin lämmittelemään, ettei vaan vilu pääse iskemään. Vähän lämmintä touhua, mutta kyllä kannatti! Pullat olivat meheviä ja muistuttivat tosi paljon kaupan pullien makua, vaikka ulkonäkö ei ihan täsmännytkään :) Nyt on taas pullaa pakastin täynnä! Täytettä riittää koko puolen litran pullataikinaan sisälle, mutta jos haluaa myös pinnalle täytettä, kannattaa täyte tehdä 1½-kertaisena tai jopa kaksinkertaisena. Mie tein reilut puolet taikinasta dallaspulliksi, joissa osassa päällä täytettä ja loput pyörittelin voisilmäpulliksi muffinivuokiin.

½ l pullataikina

100 g voita
3/4 dl sokeria
2 kananmunaa
250 g maitorahkaa
1 dl vaniljakreemijauhetta (sallinen)

Vispaa huoneenlämpöiseen voihin sokeri, kananmunat ja maitorahka. Sekoita joukkoon viimeisenä, juuri ennen täytteen käyttämistä, joukkoon vaniljakreemijauhe. Kaulitse puolet taikinasta levyksi ja levitä puolet täytteestä levylle, kääri rullalle (nipistele sauma tiukasti kiinni) ja leikkaa kierrepulliksi. Voitele pullat kananmunalla, ripottele päälle raesokeria tai pursota pinnalle täytettä. Paista 200 asteessa kullanruskeiksi.

Ihania! EI ihme, että näitä pullia on tehty vuosien saatossa varmaan jokaisessa muussa blogissa. Täyte oli vaniljaista ja hyvää, sitä saa kyllä olla reilusti niin sisällä kuin pinnallakin. Osa päällystepullista näytti ihan perunakukkosilta, kun levitin lusikalla täytettä pintaan. Toiseen pellilliseen tasoittelin pinnat öljytyin sormin ja lopputulos olikin siistimpi. Osan tein ihan peruskierrepulliksi ja osan tein siten, että venytin pullarullan ohueksi, leikkasin pitkän pätkän ja taivutin leikkauspinnat vierekkäin, nipistelin kiinni ja voilá! Pullat näytti ihan korvapuusteilta, mutta täyte ei valunut pellille. Tuli ihan nättejä ja kivoja :) Huomasin pullia leipoessani, että miun tapana on aina kaulita taikina tosi ohueksi ja isoksi levyksi. Pullista tulee kohtuullisen pieniä ja niissä on monta ohutta kerrosta. Jospa seuraavalla pullanleipomiskerralla yrittäisin muuttaa tapani ja tehdä paksumman taikinalevyn, joka ei olisi ihan niin suuri. Joka tapauksessa, mie oon kyllä kehittynyt pullanpaistajana huomattavan paljon verrattuna siihen, mitä olin esim. viisi vuotta sitten blogia perustaessa :D



Korvapuustityyliset dallaspullat



Perinteisemmän kauppapullan näköiset versiot, joissa päällä täytettä