Joskus on lupa nauttia elämästä oikein kunnolla! Eilistä Mezikka-kuohuviiniä oli jääkaapissa tarkoituksella hieman parempaa lauantain aamiaista varten. Brunssiksi tätä en ehkä sanoisi, koska tarjoilut eivät olleet kovin kummoisia, kun kaupassa en ole taas aikoihin käynyt, mutta normaalia jogurttiaamupalaani parempaa kuitenkin. Mutta olipas ihana aloitus vapaapäivälle häärätä hetki keittiössä ja istua alas auringonvaloon nauttimaan herkuista ja kuplivasta, lukea Karjalainen kaikessa rauhassa ja tiirata sivusilmällä telkkarista kokkiohjelmia :)

1 nautiskelijalle

1 lasillinen mieleistä kuohuviiniä
1 löysäksi keitetty kananmuna
pätkä ciabattaa
4 siivua pekonia
½ pallo mozzarellaa
1/3 paprikaa
nokare voita
suolakurkkua
tai mitä ikinä sattuu olemaan kaapeissa

Paista esipaistettua ciabatta ohjeen mukaan uunissa ja kääri se leivinliinaan jäähtymään. Paista 175-asteisessa uunissa (tai miksei pannullakin) pekonisiivut rapsakoiksi, mausta suolalla ja pippurilla. Viipaloi suolakurkku, paprika ja mozzarella, mausta mozzarellasiivut suolalla ja mustapippurilla. Leikkaa pätkä leivästä puoliksi ja voitele, levitä päälle paprikaa, mozzarellaa ja pekonia. Laita toinen puoli kanneksi. Keitä viime hetkellä kananmuna. Itse pidän kananmunasta, jonka valkuainen on juuri ja juuri hyytynyt, keltuainen saa olla mahdollisimman juokseva. Laitan kananmunat kylmään veteen ja kun vesi alkaa kiehua, on keittoaika n. 3,5-4 minuuttia. Ripsauta kananmunalle hieman suolaa ja kokoa aamupala, kaada lasillinen kuohuviiniä ja nauti :)

Olipas hyvää, vaikka vähän jäin esim. salaattia ja muuta raikasta kaipaamaan. Mutta kun ei ollut, niin tällä mentiin :) Joskus pitää tehdä kunnon brunssi, joka sisältää tuoreita hedelmiä, pekonia, kananmunia, hyvää leipää, jotain pientä makeaa kuten muffinseja ja tietysti kuohuviiniä... Pitääkin muistaa kantaa varastosta parvekkeelle kesäkalusteet, niin voisi seuraavalla kerralla pihalla asti nautiskella, kun pahin siitepölyoireilukin on taas loppunut. Naapurit vaan varmaan ihmettelis, jos tuossa lintulautaa muistuttavalla parvekkeella häärisi kameran kanssa... Harmi, ettei tuossa parvekkeella ole mitään seiniä tai kattoa, ei minkäänlaista yksityisyyttä tai suojaa auringonvalolta. Kuvassa näkyvä sininen pöytäliina muuten tuli ostettua kirpparilta joku aika sitten, aika kiva!